Juustokakku kuningattaren tyyliin

Rohkaistuin pitkästä aikaa leipomaan juustokakun amerikkalaiseen tyyliin uunissa paistaen. Kyseessä ei ole mikään vaativa taitotesti, vaan resepti on todella yksinkertainen. Ensimmäinen leivontakokemukseni tällaisesta kakusta vuosia sitten taisi vain olla sen verran traumaattinen, ettei sitä hetkessä unohda.

Tarina alkaa New Yorkista äidille tuliaiseksi ostetusta leivontakirjasta, jossa oli taivaalliselta kuulostava New York Cheese Cake -resepti. Käänsin reseptin huolellisesti suomeksi ja muutin mittayksiköitä kupeista desilitroiksi, kunnes resepti oli täysin selkeänä mielessä. Opiskelijabudjettiin kilon tuorejuuuston hankkiminen teki jonkinmoisen loven, joten projekti eteni hitaasti ja harkitusti, ja kakkumassa valmistui juuri sellaiseksi kuin pitikin. Tyytyväisenä laitoin kakun uuniin, ajastimen päälle ja menin puuhastelemaan muuta odotellessani. Seuraava havainto kakusta oli käry, joka levisi uunista koko huoneistoon. Kakusta jäi maisteltavaksi pelkkä pieni pelastettavissa oleva sisus, joka sekin kyllä oli maultaan savustettu. Alkuperäisreseptin tarkastelu osoitti, että mittayksiköiden muuntaminen oli onnistunut täydellisesti pientä yksityiskohtaa lukuun ottamatta. Tarinan opetuksena on tarkistaa, sijoittuuko ohjeessa mainittu paistolämpötila herra Celsiuksen vai Fahrenheitin asteikolle... Sen lämpöinen kakku se.

Kokemuksesta viisastuneena ja pahimmista traumoista yli päässeenä saimme tänään nauttia herkullista marjaisaa juustokakkua mukavassa tamperelaisseurassa. :)

Kuningatar-juustokakku

noin 10 annosta

Pohja:

400 g digestivekeksejä

75 g voita

Täyte:

2 prk Valion vaniljarahkaa

150 g ranskankermaa

200 g maustamatonta tuorejuustoa

1 dl kermaa

1,5-2 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

3 kananmunaa

0,5 dl maissitärkkelystä

2 rkl sitruunamehua

Marjatäyte:

100 g mustikoita

100 g vadelmia

(sokeria)

2 tl perunajauhoja

Pingota leivinpaperi irtovuoan pohjalle. Murskaa keksit ja sulata voi. Sekoita keksimurut ja voi keskenään ja painele seos lusikalla vuoan pohjalle. Laita pohja jääkaappiin viilenemään täytteen valmistuksen ajaksi. Sekoita kaikki täytteen ainekset keskenään vatkaimella. Soseuta vadelmat ja mustikat sauvasekoittimella erikseen ja lisää molempiin soseisiin teelusikallinen perunajauhoja ja aavistus sokeria halutessasi. Kaada puolet täytteestä vuokaan. Lusikoi puolet mustikka- ja vadelmasoseesta päälle pieniksi laikuiksi. Piirrä veitsenkärjellä tai grillitikulla pintaan koukeroita, jolloin pintaan tulee kauniita marmorikuvioita. Kaada loput täytteestä vuokaan ja marmoroi pinta lopuilla soseilla, kuten välissä. Paista uunin alatasolla 175 asteessa noin tunti, kunnes pinta alkaa ruskistua kevyesti reunoilta. Irrota kakun reunat hetken kuluttua varovasti veitsellä vuoasta, jotta pinta ei halkeilisi, mutta anna kakun jäähtyä vuoassa. Nosta huoneenlämpöinen kakku peitettynä jääkaappiin ja anna vetäytyä seuraavaan päivään. Irrota kakku vuoasta ja siirrä tarjoilulautaselle. Koristele tuoreilla marjoilla ja tomusokerilla. Tarjoa jääkaappikylmänä kahvin kera.

Kesäinen Banoffee

Sunnuntaina oli nimipäiväni ja kauempana asuva ihana ystäväni tuli kylään, joten herkutteluun oli hyvät syyt. :) Olen tehnyt Banoffeeta vain kerran aikaisemmin, mikä on ihme, sillä torttu on todella helppo tehdä eikä kaipaa muuta makeaa rinnalleen. Ainoa aikaa vievä osa valmistuksessa on kondensoidun maidon keittäminen kinuskiksi, mutta sen voi tehdä jääkaappiin valmiiksi jo aikaisemmin, kunhan jättää purkin avaamatta. Ensimmäiseltä kerralta mieleen jäi ajatus Banoffeesta mansikoiden kera, joten tällä kerralla torttu sai päälleen kunnon kerroksen tuoreita mansikoita ja mustikoita. Nam! Ohjeen pohjana on Hellapoliisin Banoffee.

Kesäinen Banoffee 

1 paketti Bastogne-keksejä

75 g voita

1 prk kondensoitua maitoa

2 banaania

2 dl kermaa

1 tl vaniljasokeria

1 tl sokeria

mansikoita

mustikoita

mintunlehtiä

Poista kondensoidun maitopurkin etiketit ja laita purkki avaamattomana vedellä täytettyyn kattilaan. Keitä hiljalleen noin 3 tuntia. Lisää vettä keittämisen aikana niin, että purkki pysyy koko ajan veden alla. Jäähdytä purkki ja säilö jääkaapissa käyttöhetkeen asti suljettuna.

Kaada keksit mingrip-pussiin ja jätä pari keksiä sivuun koristelua varten. Sulje pussi ja murskaa keksit kaulimen avulla leikkuulaudan päällä hienoksi rouheeksi. Sulata voi kattilassa ja sekoita keksimurskan kanssa. Painele seos leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle. Laita hetkeksi jääkaappiin jähmettymään. Poista irtopohjavuoka ja aseta keksipohja tarjoilulautaselle. Levitä kondensoidusta maidosta keitetty kinuski pohjan päälle. Viipaloi banaanit kinuskin päälle. Vatkaa kerma ja mausta se vaniljasokerilla ja sokerilla. Levitä kerma banaanien päälle ja koristele torttu mansikoilla, mustikoilla, mintunlehdillä ja keksimurulla. Nauti kahvin ja hyvän seuran kera.

Kahvihetken kruunu

Vietimme viikonloppuna tärkeän ystäväni polttareita ja päivä alkoi tietenkin herkullisella piknikillä. Kuvaushetken jälkeen peitto täyttyi ihanista herkuista: täytetyistä croissanteista, raikkaista salaateista ja suussasulavista Pätkis-kekseistä. Oma panokseni piknikille olivat Kinuskikissan Cookie dough -leivokset, joita vihdoin pääsin testaamaan. Makeat neliöt sopivat ihanasti kahvin kanssa ja vievät takuulla makeannälän mennessään. Ystäväni keksi, että pohjaan tai kuorrutukseen voisin upottaa Marianne crush -rouhetta, jos makua haluaa raikastaa mintulla. Kyljessä voisi myös tarjota vaniljajäätelöä, jos pakastin on lähellä. Vinkkinä reseptin toteutukseen voisin antaa sen, että keskikerros kannattaa painella vuokaan huolellisesti, jotta kerrokset ottaisivat kiinni toisiinsa paremmin ja leivos pysyisi tiiviinä. On myös syytä olla kärsivällinen ja leikata levy vasta sen jäähdyttyä kunnossa kylmässä. :)

Polttareiden ohjelmaan kuului myös WoW-palloilu, joka oli aivan hulvatonta! Pallossa pystyssä pysyminen oli mahdotonta, ja tilanteen riemukkuuden kruunasi oman naurun kaikuminen pallon sisällä. Sopii porukalle, joka osaa nauraa itselleen. :)

Grillijuhannusta odotellessa...

Loput raparperinvarret saivat kyytiä, kun tajusin juhannuksen olevan jo ihan pian. Keskikesän grillijuhlia varten keittelin raparperichutneytä ja lisäksi paholaisen hilloa odottamaan mehukkaita grilliherkkuja vierelleen. Chutney on keittiössäni uusi tuttavuus, mutta paholaisen hilloa olen tehnyt ennenkin. Testatkaapa grillattua kananfilettä, vuohenjuustoa ja paholaisen hilloa yhdessä - lupaan, ettei makunautinto siitä paljon enää parane!

Raparperichutneyn ohjeen bongasin Ylen Olotila-sivuilta ja arvaatte varmaan, minkä takia juuri tämä ohje päätyi testattavaksi. Kyllä, siihen tuli kardemummaa. :) Oma versioni reseptistä on tässä:

Raparperichutney

1 litra raparperin paloja
2 isoa omenaa (Jonagold)
3 isoa punasipulia
1 punainen suippopaprika
4 valkosipulin kynttä
2 chilipalkoa
0,5 dl tuoretta inkivääriä raastettuna
2 dl sokeria
2 tl suolaa
1 tl maustepippuria
0,5 tl valkopippuria
0,5 tl kardemummaa
1 tl jauhettua kanelia

1 dl väkiviinaetikkaa
0,5 dl vettä
2 rkl oliiviöljyä

Tee chutney paksupohjaisessa kattilassa. Kuori ja pilko raparperit, omenat, sipulit ja paprika. Hienonna valkosipuli, chili ja inkivääri. Freesaa öljyssä sipulit, valkosipuli ja chili. Lisää muut aineet ja mausteet. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä miedolla lämmöllä noin tunti. Anna jäähtyä hetki ja purkita kuumennettuihin lasitölkkeihin. Säilytä jääkaapissa ja tarjoa grillatun possun kanssa.

Käyttämäni paholaisen hillon ohje on Dansukkerin sivuilta. Itse tein hillon ihanista tuoreista kotimaisista tomaateista kaltaten ja silppusin sekaan 7 punaista chiliä. Kannattaa muuten olla fiksu ja käyttää chiliä käsitellessä käsineitä, itselläni sormenpäät polttelevat edelleen ja muistuttelevat tyhmyydestä. Myös piilolinssien laittaminen aamulla sai aikaan mukavia tuntemuksia silmissä... Tässä vielä ohje:

Paholaisen hillo

800 g tomaatteja
400 g (n. 3 kpl) punaisia suippopaprikoita

7 punaista chiliä

8 valkosipulin kynttä
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
2 tl oreganoa
1/2 dl etikkaa
1 pkt (330 g) Dansukker Hillo-marmeladisokeria

Leikkaa tuoreisiin tomaatteihin ristiviillot ja pane ne 30–60 sekunniksi kiehuvaan veteen. Valuta vesi pois ja jäähdytä tomaatit kylmän juoksevan veden alla. Irrota kuoret, poista kovat kantaosat ja leikkaa tomaatit pienehköiksi paloiksi. Pane tomaattilohkot paistokasariin. Halkaise pestyt paprikat ja chilit, poista siemenet ja silppua puolikkaat. Silppua kuoritut valkosipulin kynnet. Lisää silput ja mausteet kasariin. Anna kiehua puolisen tuntia. Lisää etikka ja hillo-marmeladisokeri. Kuumenna uudelleen kiehuvaksi ja keitä 3–5 minuuttia silloin tällöin sekoittaen. Jäähdytä hetki ja purkita. Säilytä jääkaapissa.

Paholaisen hillon kanssa en pystynyt odottamaan juhannukseen asti, vaan sitä oli päästävä herkuttelemaan ennakkoon. Niinpä iltapalaksi söimme tänään vuohenjuustotoastit rucolan ja paholaisen hillon kera.

Vuohenjuustotoast kahdelle

2 siivua paahtoleipää

1 valkosipulin kynsi

oliiviöljyä

100 g vuohenjuustoa

pieni nippu rucolaa

paholaisen hilloa

Paahda leipäviipaleet leivänpaahtimessa tai paistinpannulla. Kuori valkosipulin kynsi, halkaise se ja hiero puolikasta leipäviipaleiden pintaan. Leikkaa leivät kolmioiksi. Pirskauta niiden pinnalle hiukan oliiviöljyä. Leikkaa vuohenjuusto kiekoiksi ja kuumenna nopeasti kuumalla pannulla. Kokoa lautaselle pinoon rucolaa, leipä, juusto, paholaisen hilloa, toinen leipä ja koristeeksi rucolaa. Pirskauta oliiviöljyä vielä halutessasi annoksen päälle. Nauti hyvässä seurassa.

Äidin kasvimaalla, raparperin alla...

Alkukesän parhaita puolia ovat mansikat ja ihana raparperi, josta saa tehtyä vaikka mitä. Raparperin varret eivät tulleet ihan äidin kasvimaalta, mutta äidiltä kuitenkin. Kiitos niistä!

Ensimmäisenä raparperista oli pakko tehdä mehevä piirakka, jonka ohjeen nappasin soveltaen täältä. Alkuperäinen ohje on munaton ja maidoton, joten se sopii hyvin allergiseenkin perheeseen. Oma versioni ohjeesta on seuraava.

Raparperipiirakka

 

4 dl vehnäjauhoja

1 1/2 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

2 tl kardemummaa

2 1/2 tl leivinjauhetta

1/2 dl öljyä

1 dl kermaa

1 dl maitoa

1/2 dl Flora Vanillaa

noin 4 dl pieniä raparperipaloja (2 pitkää vartta)

50 g Oivariinia

1 dl sokeria

1 dl vehnäjauhoja

Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon öljy, maito, kerma ja Flora Vanilla. Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan. Levitä raparperinpalat sen päälle. Nypi muruseoksen ainekset sekaisin ja ripottele seos piirakan päälle. Paista 200 asteessa uunin alatasossa noin 30 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea. Nauti vaniljajäätelön tai -kastikkeen kera.

Juhlakakku ylioppilaille

Tämän viikon suuri kunnia oli taikoa kakku ylioppineille kaksospojille. Päivänsankarit luottivat isosiskon makuun, joten sain suunnittelussa vapaat kädet. Ensimmäinen ajatus oli tehdä lakin mallinen kakku, mutta aikaa ei olisi millään riittänyt monen pienen kakun koristeluun, joten päätin luottaa hyväksi havaittuun säädettävään reunavuokaan ja varta vasten kakkualustaksi hankittuun peiliin, jolloin rajoittavaksi tekijäksi jäi ainoastaan uunipellin koko. Lakki tulisi kakkuun päälle koristeena.

Kakkupohjaksi tein kolme (tai itse asiassa neljä, sillä yksi diskattiin liian kapeana) tummaa levykakkupohjaa ja täytteeksi kaksi kaksinkertaista annosta mascarponetäytettä, jonka ohjeesta korvasin vadelmat tuoreilla mansikoilla ja kolminkertaistin niiden määrän. Koristeeksi muovasin sokerimassasta ja marsipaanista lakin, sinisiä kukkasia sekä molempien sankareiden harrastuksia kuvaavat koristeet: punttisalisankarille puntit ja teatteritähdelle teatterinaamiot.

Kakun kokoaminen onnistui hyvin juhlapaikalla, mutta sitten eteen tuli pieni haaste, sillä peili oli pari senttiä liian suuri jääkaappiin. Ainoana ratkaisuna oli kuljettaa kakku auton etupenkillä sylissä sijaisjääkaappiin 10 kilometrin päähän, käydä koristelemassa siellä aamulla ja noutaa sieltä juhlien vakaimman ajotaidon omaavan kuskin kyydillä suoraan kahvipöytään. Korkkareita en sentään uskaltanut laittaa jalkaan kuljetusreissulle, vaan juhlamekkoa täydensivät lenkkarit - kakun vuoksi voi tyylistäkin hetkeksi tinkiä. :)

20 kilometrin ajomatkasta, muutamasta kymmenestä rappusesta ja helteisenä porottavasta auringosta huolimatta kakku saapui juhlapöytään yhtenä kappaleena ja maistuikin vielä hyvälle. Täytteessä oleva lime oli mukavasti raikastanut makua yön aikana ja sopi yhteen mansikoiden ja Daim-rouheen kanssa. Aion ehdottomasti kokeilla kyseistä täytettä joskus myös juustokakkuversiona.

Onnea rakkaille veljilleni!

Pieni ihme

Sukumme on saanut uuden pienen prinsessan. Tervetuliaislahjaksi pienokaiselle syntyi pienet töppöset Olemisen arvoitus -blogin hyvällä ohjeella sillä muokkauksella, että kaarireunukset virkkasin oman maun mukaan. Käytin työssä Sirdarin vaaleanpunaista Ella-lankaa, jossa on seassa hiukan hopeaa blingiä. Yksi 50 gramman kerä riittää töppösiin mainiosti. Koukku oli kooltaan 3,5. Onnea vielä koko perheelle! ♥

Kevätpäivä äitien

Äitienpäivä oli tänä vuonna aivan erityinen. Kokoonnuimme perinteiseen tyyliin suvun päämajaan, mummilaan, juhlistamaan kaunista keväistä päivää neljän sukupolven voimin. Tunnelma oli iloinen, eikä mummin ruokia voita mikään! Vielä erityisemmän päivästä teki se, että suvun uusin tulokas tuli ihastuttamaan kahvihetkeä ja tapaamaan mummiaan ja isomummiaan ensimmäistä kertaa. Taisi pikkuneiti hurmata siinä sivussa kaikki paikalla olijat nuoria setiä myöten. :)

Kauniin päivän kunniaksi leivoin aamulla Valion ohjeella kuppikakkuja, joissa maistuivat suklaa, mango ja mustaherukat. Tein taikinan kaksinkertaisena ohjeen mukaan, mutta kuorrutteeseen laitoin tuplamäärän mangotuorejuustoa ja aavistuksen vähemmän tomusokeria. Koristeeksi tein jo lauantaina pieniä kukkasia, jotka nähdessään 2-vuotias prinsessaneiti huudahti: "Jee! Kitty-kukkia!" :) Kukat on tehty pinkistä sokerimassasta pienellä kukkamuotilla ja terälehtiä on levennetty hieman muotoilualustan päällä pallotyökalun avulla. Kukan keskellä on lila nonparelli sokerikuorrutteella liimattuna. Tarvikkeet kukkiin tilasin Ullanunelmasta ja täytyy tähän väliin kehua Ullan nettikauppaa, sillä toimitukset sieltä ovat todella nopeita ja saapuivat tälläkin kertaa jo seuraavana päivänä haluamaani Smartpost-automaattiin.

Aurinkoista kevättä kaikille äideille!

Ensitreffit parsan kanssa

Vapaapäivän ja parsakauden kunniaksi rohkenin tänään valmistamaan ensimmäistä kertaa tuoretta parsaa. Joka kevät ihanat parsaniput ovat houkuttaneet kaupan hevi-osaston hyllyillä, mutta lähempään tutustumisvaiheeseen pääsimme vasta nyt. Synttärilahjaksi saadusta salaattikirjasta löytyi herkullinen resepti, jota hieman muokkailin. Parmankinkun ja melonin yhdistelmä on lyömätön, mutta parsa sopi kaveriksi yllättävän hyvin ja rucola sekä balsamicokastike kruunasivat tämän kevyen aterian hienosti. Tämä toimisi mainosti vaikka jonkin menun alkuruokana!

Parmankinkkua melonin ja parsan kera

nippu vihreitä parsatankoja

pieni cantaloupemeloni

150 g parmankinkkua

rucolaa ja muita salaatteja (esim. Napolitana-sekoitus)

vadelmia

parmesaanilastuja

oliiviöljyä

balsamicokastiketta

Kuori tarvittaessa parsatangot ja leikkaa varsien päät siistiksi. Laita tangot kylmään veteen odottamaan. Lämmitä litra vettä kiehuvaksi ja lisää keitinveteen teelusikallinen suolaa, sokeria ja sitruunamehua sekä pieni nokare voita. Laita parsatangot kiehuvaan veteen ja keitä kypsiksi noin 5 minuuttia. Valuta kypsät tangot ja huuhtele ne nopeasti kylmässä vedessä. Paloittele meloni lohkoiksi ja leikkaa kuori pois. Halkaise parmankinkkusiivut ja kääri ne melonilohkojen päälle. Asettele tarjoilulautaselle ensin pohjalle salaattia, sitten parsatangot ja päälle melonilohkot. Ripottele päälle oliiviöljyä, parmesaanilastuja sekä balsamicokastiketta. Koristele tuoreilla vadelmilla.

Vappumunkit

Munkit kuuluvat vappuun kuin rusinat simaan. Tänä vuonna sima hankittiin pullotettuna Prisman kylmäkaapista, joten munkit oli ehdottomasti paistettava itse. Taikinan tein äidin parhaalla pullareseptillä ja kypsennykseen testasin auringonkukkaöljyä telkkarista bongatun Marttojen paistorasvatestin perusteella. Lopputuloksena oli päältä rapeita, sisältä ihanan kuohkeita ja reilusti kardemummalla maustettuja vappuherkkuja.

Vappumunkit

n. 40 kpl

5 dl kevytmaitoa

50 g hiivaa

2 tl suolaa

1,5-2 dl sokeria

1-2 rkl kardemummaa

13-16 dl vehnäjauhoja

150 g voita

1,5 l auringonkukkaöljyä paistamiseen

sokeria

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Sekoita joukkoon murennettu hiiva, suola, sokeri ja kardemumma. Lisää jauhot vähitellen taikinaa vaivaten. Lisää lopuksi pehmeä voi ja sekoita. Anna taikinan kohota rauhassa kaksinkertaiseksi. Leivo taikinasta sopivan kokoisia palloja ja jätä ne kohoamaan leivinliinan alle.

Lämmitä öljy kuumuutta kestävässä astiassa 180-asteiseksi. Tee taikinapalloon sormella reikä ja pyöräytä sitä pari kertaa sormen ympärillä, jotta reikä suurenee. Laita rinkula reikäkauhan päälle ja laske varovasti kiehuvaan öljyyn. Anna paistua kullanruskeaksi molemmilta puolilta. Nosta kypsät munkit talouspaperilla vuoratun lautasen päälle ja anna olla hetken, jotta liika rasva imeytyy paperiin. Pyöräytä munkit vielä lämpimänä sokerissa ja nauti siman ja hyvän seuran kera.

Taikina sai kohota rauhassa sillä aikaa, kun leipuri kävi salilla tapaamassa jalkaprässiä. Hyvin nousi - sekä taikina että prässi. :)

Munkkien paistoastiana ehdoton on mummilta lahjaksi saatu valurautapata. Digitaalisen paistomittarin avulla öljyn lämpötilaa on helppo seurata koko paiston ajan.

Juhlakevään korkkaus

Vihdoin saapuneen kevään, loman ja synttäreideni kunniaksi päätin kutsua läheiset ihmiset kakkukahveille viikonloppuna. Valmistelut alkoivat torstai-iltana, jolloin pyörittelin Jenni-tädin kakut (eli Hanna-tädin kakut kardemummalla maustettuna) odottelemaan viikonloppua.

Jenni-tädin kakut

noin 70 kpl

1 dl kuohukermaa

2 dl sokeria

2/3 tl ruokasoodaa

1 dl sulatettua voita

3 dl vehnäjauhoja

3 dl perunajauhoja

kardemummaa oman maun mukaan

Sekoita kulhossa kerma ja sokeri. Lisää sooda ja hiukan jäähtynyt voi. Sekoita. Lisää sekaan jauhot sihdin läpi ja sekoita hyvin. Leivo taikinasta ohuehkoja tankoja ja leikkaa ne pieniksi paloiksi. Pyörittele paloista palloja ja nosta pellille leivinpaperin päälle. Paina kakkuja sormella hieman soikeammiksi. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla noin 8 minuuttia. Valmiit kakut ovat päältä vaaleita, mutta pohja saa olla hiukan ruskea.

Perjantaina sainkin sitten jo upottaa sormet kunnolla jauhoihin (tai oikeammin juustokakkujen ystävänä keksimuruihin), sillä tehtävälistalla oli Aurinkoinen juustokakku, Minttusuklaakakku upeasta Kakkujen kuningattaret -kirjasta (josta kuulette varmasti vielä lisää!) sekä sokeriton Porkkanakakku.

Parhaiten keväiseen tunnelmaan sopi Aurinkoinen juustokakku, jonka pohjasta unohdin kuitenkin harmikseni ohjeessa mainitun inkiväärin. Ilman sitäkin kakku maistui kuitenkin mukavan raikkaalle ja varsinkin persikkainen kiille oli virkistävää vaihtelua mehusta tehtyyn, vielä enemmän liivatehyytelömäiseen kiilteeseen. Kaikille juustokakkujen ystäville kerron vinkkinä, että paras tapa keksimurskan tekoon on perinteinen kaulin ja niin moneen käyttötarkoitukseen sopivat minigrip-pussit. Sujautat vain keksit minigrip-pussiin ja suljet sen niin, ettei pussiin jää paljon ylimääräistä ilmaa. Sitten mielellään tukeva leikkuulauta alle ja kaulimen kanssa keksien kimppuun. Tästä parempaan ei pysty edes oma luotettava Kenwoodini. Ja aikaa kuluu juuri sen verran, että voi ehtii sulaa kattilassa. Raikkaan aurinkokakun seuraksi syntyi moussemainen Minttusuklaakakku, jonka pohjaan tuli suklaakeksien seuraksi Marianne-rouhetta.

Porkkanakakku valmistui ilman voita ja sokeria, mutta maistui silti makealle. Banaani, taatelit ja porkkana tekivät kakusta ihanan mehevän, ja pähkinät seassa toivat koostumukseen mukavaa purtavaa. Ohjeessa kuorrutteeseen neuvotaan lisäämään puolikkaan limen mehu, mutta käyttämäni lime oli ilmeisesti hieman liian mehukas, sillä kuorrutteesta tuli valuvaa. Seuraavalla kerralla lisään mehua vähän kerrallaan, jotta kuorrutteesta saa levitettävän.

Makeiden herkkujen kaveriksi tein vielä Tonnikala-rieskarullat muuten Hellapoliisin mukaan, mutta lisäsin täytteeseen hiukan suolaa ja pippuria. Pienet suolapalat valmistuivat melko nopeasti ja maistuivat hyvin kaiken makean keskellä.

Kiitos rakkaille vierailijoille! Tästä on hyvä aloittaa juhlien täyttämä kevät- ja kesäkausi. :)

Tere Tallinnast!

Matkustelu on mukavaa. Pieni etäisyys arkeen ja tuttuihin kuvioihin tekee aika ajoin hyvää, ja pidemmältä palatessa kotiinkin on taas ihana tulla. Tällä kertaa minilomamme kohde oli Tallinna. Ainoa pakollinen nähtävyys minulle oli Karnaluks, josta kirjoitetaan käsityöharrastajan paratiisina. Kaikenlaista käsityötarviketta myyvä tukkukauppa sijaitsee reilun kilometrin päässä Tallinnan keskustasta ja sinne oli mielestäni helppo löytää, kun tiesi odottaa aivan tavallista julkisivua ja ovessa ainoastaan pientä kylttiä.

Samassa rapussa sijaitsee sopivasti biljardibaari, jota voin lämpimästi suositella käsitöistä ei niin kiinnostuneen matkakumppanin sijoituspaikkana. Talon espresso oli kuulemma hyvä ja Kauppalehden ehti lukea ajatuksella läpi. Nerokas kahden liikeidean yhdistelmä muuten hiljaisella kadulla!

Olin varautunut Karnaluksissa vierailuun sopivalla määrällä käteistä rahaa, jonka oletin kokonaisuudessaan menettävän. Tarjonta oli kuitenkin niin laaja, että puolentoista tunnin kiertelyn jälkeen olin valmis luovuttamaan. Onneksi en paljon ompele, sillä lankojen, nauhojen, nappien ja koruhelmien lisäksi hyllyissä oli valtavat määrät vetoketjuja, kankaita ja kaikenlaista muuta, joista osan käyttötarkoitusta en edes ymmärtänyt. Puikot ja koukutkin jäivät suosiolla hyllyyn, sillä niitä varten olisi ollut fiksua tehdä ostoslista ja inventoida ensin kotoa jo löytyvät koot. Olen kuitenkin tyytyväinen lopulliseen saaliiseen, ja nyt täytyy enää löytää aikaa kaikkien ideoiden toteuttamiseen. ;)

Kaikki kuvassa olevat tuotteet keskellä olevaa oranssia lankaa lukuun ottamatta ovat Karnaluksista ja yhteishinnaksi tuli noin 50 euroa. Ihanan oranssin kiiltävän langan löysin eräästä vanhan kaupungin pienestä idyllisestä lankakaupasta, jonka nimi jäi innostuksessa ikuistamatta filmille.

Matkakumppanin toiveesta kävimme seuraavana päivänä opastetulla kierroksella Viru-hotellin KGB-museossa, jota voin todella suositella! Opas oli loistava ja kertoi mielenkiintoisia tarinoita Viru-hotellin monipuolisesta historiasta. Vaikea kuvitella, miten erilainen tilanne on ollut ainoastaan parikymmentä vuotta sitten. Nykyisessä tehokkuusvaatimusten täyttämässä työmaailmassa ei voisi enää kuvitella, että hotellin henkilökuntaa olisi puolitoista henkeä jokaista vierasta kohden, tai että ainut työtehtävä olisi kirjata ylös hissin vieressä kerroksen hotellivieraiden tulemiset ja menemiset. Tunnin kierros kului todella nopeasti ja sen aikana sai lisäksi tilaisuuden ikuistaa upeita maisemia hotellin ylimmän kerroksen parvekkeilta.

Matkan gourmet-elämys oli vanhassa kaupungissa sijaitseva ravintola Ribe, jossa nautimme tasokasta ruokaa rennossa ympäristössä. Ravintolan hintataso oli samaa luokkaa kuin perusravintolassa Suomessa, mutta annokset olivat viimeisen päälle fine dining -tyylisiä ja henkilökunta ammattitaitoista. Siellä kannattaa ehdottomasti käydä, jos haluaa kokea ruokaelämyksiä ja nauttia tuoreista raaka-aineista kootuista upeista annoksista.

Punainen herkku

Punajuuri on aina kuulunut suosikkeihini. Tämä punainen herkku maistuu lähes missä muodossa tahansa, mutta sen kumppanina toimii mielestäni parhaiten Aura-juusto tai vuohenjuusto. Kun Maku-lehden numero 4/2012 kolahti syksyllä postiluukusta, ei ollut epäilystäkään siitä, että Punajuuret suolapedillä -resepti oli testilistalla ensimmäisenä.

Punajuuret valmistuivat melkein itsestään, ja vaikein vaihe oli oikean kokoisen uunivuoan löytäminen. Pelottaviakin hetkiä kypsymisen seuraamisessa oli, sillä jossain vaiheessa uunin luukun takaa tuijotti vihainen punainen punkkarimuumi. :)

Lopputulos oli kuitenkin lähes täydellinen, rapeakuorinen ja suolalla maustunut kypsä punajuuri, jonka seuraksi valmistin vuohenjuustotahnan:

1 prk pehmeää Chavroux-vuohenjuustoa
hunajaa
Siljan sipakka yrttidippi -mausteseosta
mustapippuria.

"Keltainen toukokuu, mikset sä jo tuu..."

Turhaan on odotettu vielä tuulta lempeää, mutta ehkä se sieltä kohta saapuu. :) Ainakin tärkein asuste, kevätkassi, on nyt valmiina odottamassa niitä aamuja, kun mittari ei näytä enää kymmentä pakkasastetta töihin lähtiessä.

Idean kassiin sain Turun kädentaitomessuilta Kauhavan Kangas-Aitan osastolta, jossa ihanan keltainen väri Esteri-kuteesta vei heti huomion. Esteri-kude on muita ontelokuteita kiiltävämpää ja sen luvataan säilyttävän värinsä hyvin. Kudetta oli helppo virkata, mutta päätellessä päät alkoivat rispaantua villisti heti, kun kuteen leikkasi poikki. Ongelman ratkaisin vanhalla tulitikkuniksillä ja sulatin päät varovasti kiinni. Kassin ohje löytyy täältä. Koristekukan virkkasin omasta päästä, kun löysin sävyyn sopivan puunapin vailla tarvetta.

Aurinkoista kevään odotusta!

Matkailuprojekti

Vihdoin sain valmiiksi ylipolvensukat, jotka ovat jo ennen valmistumistaan reissanneet ainakin Lapissa, Nizzassa ja Tampereella. Pitkien varsien ansiosta projekti oli mitä mainiointa ajanvietettä matkustaessa. Lanka on Novitan Marjaretki-sarjan Lakka, joka taisi olla myynnissä pari vuotta sitten. Käyttämäni ohje löytyy Novitan sivuilta. Takatalvikin saapui tänään sopivasti, joten ehkä näille on vielä käyttöä ennen ensi syksyä. ;)

Hämistelyä

Muutama viikko sitten otin vastaan kakkuhaasteen, jossa toivottiin horror-lastenkutsuille hämähäkkiaiheista kakkua. Makutoiveina oli suklaa ja toffee. Projekti alkoi päätähden, eli hämähäkin muovailulla. Pullea hämis näytti ensin aivan liian kiltiltä, joten lisäsin sille angry birds -henkiset kulmakarvat, jotka saivat sen näyttämään edes vähän uskottavammalta.

Täytteiksi valitsin Kinuskikissan blogista Dumle-täytteen (kahdessa välissä) ja vaniljavanukastäytteen, jossa vaihdoin vaniljavanukkaan tilalle toffeevanukkaan. Pohjana oli viiden munan tumma sokerikakkupohja ja kuorrutteena mustaa marsipaania sekä oranssia sokerimassaa. Kuorrutteen alle tasoitteeksi kokeilin uutta Marabou-tuorejuustoa, joka toimi hetken huoneenlämmössä oltuaan hyvin. Seitin punoin valkoisesta sokerikuorrutteesta.

Huhujen mukaan kakku oli päivänsankarille mieleinen, joten tämä haaste kannatti ottaa vastaan. Onnea vielä nuorelle miehelle! :)

Pirteitä pääsiäisherkkuja

Ihanaa, kun auringosta on saanut nauttia jokaisena pääsiäisen päivänä! Ulkoiltuakin on tullut, mutta aurinko ja pääsiäinen inspiroivat ennen kaikkea värikkäisiin ja raikkaisiin herkkuihin, joita väsäilin heti ensimmäisenä vapaapäivänä.

Ensimmäisenä projektina oli klassikkoherkku macaron-leivokset, jota muutama vuosi sitten kokeilin ensimmäisen kerran. Silloin oli kyllä maku kohdallaan, mutta esteettisyydestä ei tietoakaan (leivokset olivat rosopintaisia, eivätkä pysyneet täytettäessä koossa). Tällä kertaa otin avuksi joululahjana saadun pienen kirjan, jossa luvattiin täydellistä onnistumista 15-vaiheisen ohjeen avulla. Sitruunaiset macaronit saavuttivat lähes tavoitellun ulkonäön, mutta taikina olisi saanut olla vielä löysempää, jotta se olisi levinnyt pursotettaessa enemmän ja pinnasta olisi tullut tasaisempi. Värjäys onnistui kuitenkin hyvin ja lime curd -tahnalla täytettynä maku oli raikas ja hyvä.

Osaan taikinasta testasin suklaista ohjetta, mutta kuten jo taikinaa tehdessä epäilin, 50 grammaa kaakaojauhetta saa kyllä aikaan suklaisen maun, mutta taikina muuttuu entistä kiinteämmäksi, eikä sitä pysty pursottamaan tasaisesti pellille leviäväksi pyöryläksi. Tuloksena olikin vähintäänkin epämääräisen näköisiä kasoja, jotka vadelmahillosisuksella kyllä maistuivat silti.

Macaron-haasteen lisäksi löysin Valion sivuilta mangojuustokakun ohjeen, josta tein kaksi pientä kakkua. Toisen kiilteeseen upotin passionhedelmää, josta tuli lisää raikkautta makuun sekä kaunis pinta. Toisen koristelin oranssilla sokerimassagerberalla, joka tosin suli jo ennen tarjoilua pinnalle. Onneksi kamera ehti tallentaa kakun vielä siinä kohtaa, kun jotain katsottavaa oli.

Aurinkoista pääsiäisen jälkeistä arkea kaikille!

Luomisen tuska

Se, joka sanoi että blogin perustaminen on helppoa, syököön sanansa. Teknisesti ehkä, mutta tärkeimpien kysymysten vastaamiseen esimerkiksi taustan väristä ja fontista tuhrautuu paljon aikaa. Nyt hypätään kuitenkin kynnyksen yli ja julkaistaan ensimmäinen teksti, sillä ainahan tätä voi muokata. :)

Tarkoituksena oli alun perin kirjoittaa vain leipomisesta, mutta sitten halusin mukaan myös ruuanlaiton ja käsityöt ja valokuvauksen ja... Joten tuloksena on luultavasti mitä sekalaisin soppa kaikenlaista oman maun mukaan.

Tervetuloa lukemaan!