Vihdoin saapuneen kevään, loman ja synttäreideni kunniaksi päätin kutsua läheiset ihmiset kakkukahveille viikonloppuna. Valmistelut alkoivat torstai-iltana, jolloin pyörittelin Jenni-tädin kakut (eli Hanna-tädin kakut kardemummalla maustettuna) odottelemaan viikonloppua.
Jenni-tädin kakut
noin 70 kpl
1 dl kuohukermaa
2 dl sokeria
2/3 tl ruokasoodaa
1 dl sulatettua voita
3 dl vehnäjauhoja
3 dl perunajauhoja
kardemummaa oman maun mukaan
Sekoita kulhossa kerma ja sokeri. Lisää sooda ja hiukan jäähtynyt voi. Sekoita. Lisää sekaan jauhot sihdin läpi ja sekoita hyvin. Leivo taikinasta ohuehkoja tankoja ja leikkaa ne pieniksi paloiksi. Pyörittele paloista palloja ja nosta pellille leivinpaperin päälle. Paina kakkuja sormella hieman soikeammiksi. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla noin 8 minuuttia. Valmiit kakut ovat päältä vaaleita, mutta pohja saa olla hiukan ruskea.
Perjantaina sainkin sitten jo upottaa sormet kunnolla jauhoihin (tai oikeammin juustokakkujen ystävänä keksimuruihin), sillä tehtävälistalla oli Aurinkoinen juustokakku, Minttusuklaakakku upeasta Kakkujen kuningattaret -kirjasta (josta kuulette varmasti vielä lisää!) sekä sokeriton Porkkanakakku.
Parhaiten keväiseen tunnelmaan sopi Aurinkoinen juustokakku, jonka pohjasta unohdin kuitenkin harmikseni ohjeessa mainitun inkiväärin. Ilman sitäkin kakku maistui kuitenkin mukavan raikkaalle ja varsinkin persikkainen kiille oli virkistävää vaihtelua mehusta tehtyyn, vielä enemmän liivatehyytelömäiseen kiilteeseen. Kaikille juustokakkujen ystäville kerron vinkkinä, että paras tapa keksimurskan tekoon on perinteinen kaulin ja niin moneen käyttötarkoitukseen sopivat minigrip-pussit. Sujautat vain keksit minigrip-pussiin ja suljet sen niin, ettei pussiin jää paljon ylimääräistä ilmaa. Sitten mielellään tukeva leikkuulauta alle ja kaulimen kanssa keksien kimppuun. Tästä parempaan ei pysty edes oma luotettava Kenwoodini. Ja aikaa kuluu juuri sen verran, että voi ehtii sulaa kattilassa. Raikkaan aurinkokakun seuraksi syntyi moussemainen Minttusuklaakakku, jonka pohjaan tuli suklaakeksien seuraksi Marianne-rouhetta.
Porkkanakakku valmistui ilman voita ja sokeria, mutta maistui silti makealle. Banaani, taatelit ja porkkana tekivät kakusta ihanan mehevän, ja pähkinät seassa toivat koostumukseen mukavaa purtavaa. Ohjeessa kuorrutteeseen neuvotaan lisäämään puolikkaan limen mehu, mutta käyttämäni lime oli ilmeisesti hieman liian mehukas, sillä kuorrutteesta tuli valuvaa. Seuraavalla kerralla lisään mehua vähän kerrallaan, jotta kuorrutteesta saa levitettävän.
Makeiden herkkujen kaveriksi tein vielä Tonnikala-rieskarullat muuten Hellapoliisin mukaan, mutta lisäsin täytteeseen hiukan suolaa ja pippuria. Pienet suolapalat valmistuivat melko nopeasti ja maistuivat hyvin kaiken makean keskellä.
Kiitos rakkaille vierailijoille! Tästä on hyvä aloittaa juhlien täyttämä kevät- ja kesäkausi. :)



















